Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


14.9.12

Bollinger La Grande Année 2002

Bollinger La Grande Année Brut 2002
  • Valmistaja: Bollinger
  • Tyyppi: Kuohuviini, AOC Champagne
  • Maa: Ranska
  • Alue: Champagne
  • Rypäleet: Pinot Noir (60%), Chardonnay (40%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 99,90e (Syyskuu 2012, Alko, tilausvalikoima)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Aikaisempina vuosina Mikä viini -tapahtumassa Bollingerin pöydässä on ollut tiukka kilpailu Bollingerin vuosikertaviinien, La Grande Annéen ja La Grande Année Rosén, välillä, mutta tänä vuonna pitää ihmetellä pärjääkö La Grande Année – nimittäin tällä kertaa Rosésta on tarjolla ihan uusi vuosikerta, 2004. Kovan kilpailun se joka tapauksessa tullee tarjoamaan, La Grande Année on kuitenkin ollut edellisillä kerroilla mitä verrattomin esitys kuohuviinien saralla.

Väriltään viini on vihertävä, mutta sävyltään tavallista kuohu- tai valkoviiniä aavistuksen rikkaamman keltainen. Tuoksu on aluksi hyvin hillitty (johtuen todennäköisesti sekä vastikään korkatusta pullosta, että siitä, kuinka viini on jäähdytetty jäävedessä erittäin viileäksi; tämän tasoluokan shamppanjan voi kuitenkin hyvillä mielin tarjoilla jopa hiukkasen peruskuohuviiniä lämpimämpänäkin), mutta rupeaa avautumaan pikku hiljaa viinin lämmetessä lasista. Tuoksussa on aistittavissa jo kevyen kehittynyttä aromikkuutta, sillä tuoksun selvin elementti on paahdettu mantelisuus, sekä selvä, Tawny Portia muistuttava pähkinäisyys. Näitä pähkinäisiä ja mantelisia sävyjä tukevat hento, puinen tammisuus, raikas sitruksisuus ja kymmenen vuoden ikäänsä nähden varsin nuorekas viheromenaisuus, sekä Champagnen viineille ominaisen voimakas mineraalisuus ja briossinen, ajoittain jopa kanelisen omenapiirakkainen hiivaisuus. Tuoksu pysyy loppuun asti elegantin hillittynä ja harmonisen monisyisenä. Maistamatta vaikuttavaa tavaraa!

Hyvin kuiva maku on todella intensiivinen ja roteva; kielellä viini tuntuu ottavan hetkessä makuhermoista niskalenkin ja pistävän ne kuriin ja nuhteeseen. Paahteisessa ja voimaisessa maussa tulee esille nuorekasta, tuoretta omenaa, kypsää sitrusta, ranskanleipää, hennon kermatoffeista tammisuutta ja upeasti kehittymään lähtenyttä pähkinäisyyttä. Suutuntumaltaan viini on hyvin runsas, intensiivinen ja hapokkuudeltaan ryhdikäs, jopa hyvinkin särmikäs. Kuplat ovat pieniä, mutta napakoita ja kokonaisuus on kermainen ja hienostunut.

Kun viini katoaa suusta, jää kielelle erittäin pitkä, kuiva, upean mineraalinen ja hennosti katkeroisen napakka jälkimaku. La Grande Année vaikuttaa olevan viime vuotta parempi – jos vain mahdollista, sillä silloinkin kyseessä oli oikein erinomainen tapaus.

Ainoa, mikä viinissä hieman häiritsee, on sen kuohuvaksi kiitettävän vanhasta 10 vuoden iästä huolimatta erittäin nuorekas, jopa paikoin raa'ahko ilmaisu. Hapokkuus on edelleen hyvin voimissaan ja hedelmä vilauttelee hennon kypsyneillä, pähkinäisillä aromeillaan vain aavistuksia siitä potentiaalista, mitä viini tulevaisuudessa voi tarjota. Nykyisellään viini on oikein upea, elegantti ja kielen mukanaan vievä esitys, mutta kovan hintansa vuoksi viiniä on turha korkata vielä lähivuosina; jos haluaa rahalleen kunnolla vastinetta, kannattaa viiniä kypsyttää hyvällä omallatunnolla vielä 5-10 vuotta lisää. Kyseessä ei ole auttamattoman raaka shamppanja, mutta viini on silti vielä kaukana huippuvuosistaan. Jos pätäkkää vain löytyy, kannattaa ostaa vähintään pari putelia tätä talteen – yksi nyt testattavaksi ja toinen pitkäaikaiseen säilytykseen. Jos sen sijaan on suunnitelmissa ostaa vain yksi, suosittelen jälkimmäistä.

Lyhyesti: Vahva, elegantti, särmikäs ja upean klassinen shamppanja, josta rupeaa löytymään aavistuksia kehittyneemmistä aromeista, mutta viiniä silti dominoi napakka, tuntuvan hapokas ja voimakas nuorekkuus ja primäärinen hedelmä. Upea nyt, varmasti upeampi tulevaisuudessa.

Arvio: Täydellinen – millä tahansa mittapuulla kaiken kaikkiaan upea kuohuviini, hyvin nuorekkaasta ilmaisustaan huolimatta. Pahoin pelkään, että jos joskus pääsen palaamaan tämän vuosikerran pariin vuosikymmenen päästä, superlatiivini tulevat loppumaan kesken.

Hinnan (99,90e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti