Pago del Vicario Blanco de Tempranillo 2010
- Valmistaja: Pago del Vicario
- Tyyppi: Valkoviini, Vino de la Tierra de Castilla
- Maa: Espanja
- Alue: Castile-La Mancha
- Rypäleet: Tempranillo (100%)
- Koko: 0,75
- Hinta arviointihetkellä: 11,48e (Syyskuu 2012, Alko, tilausvalikoima)
- Hinta nyt: 11,69e (Tammikuu 2013, Alko, tilausvalikoima)
Nuori espanjalainen viinitalo Pago del Vicario on pyrkinyt jättämään perinteiset espanjalaiset viinit sikseen ja keskittynyt tuottamaan selvästi modernimpia ja erikoisempia viinejä markkinoille – Alkon valikoimista löytyvä 50/50 on melko perinteinen esitys verrattuna tähän tapaukseen. Blanco de Tempranillo on juurikin sitä mitä nimi sen väittää olevan: Blanc de Noirs, tummista Tempranillo-rypäleistä puristettu valkoviini. Tutustuin ensi kerran viiniin viime vuonna, jolloin ainoa asia, joka viinistä jäi mieleen, oli sen tuoksu – se oli todella selvästi ja dominoivasti lager-oluen tuoksuinen. Maku taisi olla melkoista peruskauraa, koska siitä ei jäänyt mitään mielikuvaa. Ikäväkseni en muista oliko silloin kyseessä tämä sama 2010-vuosikerta, vai jokin vanhempi, mutta tällä kertaa mukanani on onneksi muistiinpanovälineet, jotta tällä kertaa ainakin jää jotain muutakin käteen!
Hieman huvittaa, kun ajattelee lasissa olevan yleensä niin tummaa ja paksua Tempranilloa – viini on väriltään lähes väritön, hennosti vihertävä.
Tuoksu onkin sitten taas melkoinen pommi, aivan kuten viime vuonna: tuoksussa on edelleen selvästi lageria muistuttava juonne, joka tällä kertaa on kuitenkin selvästi taka-alalla, kun taas viime vuonna se oli lähes ainoa asia, jota tuoksusta erotti. Mukana on kuitenkin yrttejä, maataloa ja kosteata heinää. Vaikutelma on pistävä, kakkainen ja melko luotaantyöntävä. Tämä ei ole sellaista rustiikkisten burgundereiden ja vanhojen riojalaisten miellyttävää paskaisuutta, tämä on semmoista makeata ja ummehtunutta vauvaripulia.
Havainnot viinin mausta meinaavat jäädä kirjoittamatta, sillä viinin tuoksu ei missään muodossa kannusta maistamaan. Onnistun kuitenkin keräämään kaiken rohkeuteni ja kaadan suuhuni maistiaisen. Maku ei onneksi seuraa tuoksua. Kielellä viini on hieman lagermaisen yrttinen, vihanneksinen ja kypsän hedelmäinen sekä todella mausteinen – viinissä on oma, Tempranillo-punaviineistä tuttu vivahde. Suutuntumaltaan viini on leveä, voimakas ja melko hapokas. Hedelmäisyys on kevyesti makeankypsää, mutta yrttisyys ja hapokkuus tuovat viiniin sopivasti raikastavaa suutuntumaa. Kokonaisuus on silti aavistuksen tunkkainen, kevyesti voimainen ja melko lämmin.
Persoonallinen jälkimaku on kuivahko, karheanpuoleinen, alkoholin makuinen ja tuoreen hedelmänen.
Blanco de Tempranillo on selvästi miellyttävämpi maultaan kuin tuoksultaan, kunhan vain onnistuu pääsemään tuoksun yli. Viini ei kuitenkaan ole persoonallisesta maustaan huolimatta kuitenkaan kovinkaan ihmeellinen tai erityisen mieleenjäävä kokemus; erityisesti raikkautta saisi olla näin tuhdissa viinissä selvästi enemmän vastapainona raskaudelle. Kokonaisuutena Blanco de Tempranillo jää mielenkiintoiseksi kuriositeetiksi, jonka voi tsekata omaksi huvituksekseen, mutta muuten en varsinaisesti oikein suosittele sitä. Pago del Vicarion tuotokset eivät vieläkään onnistu oikein vakuuttamaan – liikaa hupsuttelua nautittavuuden kustannuksella.
Lyhyesti: Todella persoonallinen, melko luotaantyöntävän tuoksuinen ja tuhdin makuinen valkoviini, joka on valmistettu punaviinirypäleistä.
Arvio: OK – viini on melko kummallinen. Ei mikään varsinainen kummajainen, mutta melko kummallinen – pääasiassa tuoksunsa takia. Ilman tuoksua viini olisi vain melko voimakas ja hieman persoonallinen valkoviini, joka tuskin kuitenkaan jäisi mitenkään erityisesti mieleen.
Hinnan (11,69e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei täytä hinnan luomia odotuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti