Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


19.9.12

Trimbach Pinot Noir Réserve 2007

Trimbach Pinot Noir Réserve 2007
  • Valmistaja: Maison Trimbach
  • Tyyppi: Punaviini, AOC Alsace
  • Maa: Ranska
  • Alue: Alsace
  • Rypäleet: Pinot Noir (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 16-20e (Syyskuu 2012, wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)
Vuorossa Trimbachin yksi harvoista punaviineistä, Pinot Noir Réserve, joka on valmistettu talon tyyliin huolellisesti valikoiduista rypäleistä ja täysin ilman tammitynnyreiden käyttöä – viinin pitäisi olla siis tyylillisesti hyvin erilainen verrattuna esimerkiksi Alkon valikoimista löytyvään, mausteisen tammiseen Wolfberger La Louve Pinot Noiriin, joka on siis myöskin AOC Alsace -punaviini.

Väriltään viini on ilmiselvästi todella hillitty Pinot Noir: sävy on läpinäkyvän ruusunpunainen ja viini muistuttaakin enemmän tummaa Tavelin roséeta kuin punaviiniä.

Tuoksu on oikein runsas ja todella houkutteleva; lasista nousee tuoretta karpaloa ja puolukkaa, maamaisuutta, voimakasta mausteisuutta, havuista metsää, kevyttä maataloa. Rustiikkinen esitys, joka pärjää helposti laadukkaammillekin Burgundereille!

Maku on kuiva ja todella hapokkaan kirpeä. Kielen kärjessä viini vaikuttaa aluksi karkkisen marjaiselta, mutta tämä mielikuva katoaa erittäin nopeasti kirpakan puolukkaisuuden vallatessa makunystyrät. Erittäin ryhdikäs ja napakka maku on todella mutkaton ja tuoreen punamarjainen; jopa hieman pettymyksenkin verran – tuoksu antoi odottaa paljon runsaampaa ja monisyisempää esitystä. Tyyliltään viini on totuttuun Trimbachin tyyliin hyvin karu, mutta jopa siinä määrin, että itse olisin kaivannut makuun enemmänkin – jotain sellaista, joka toisi vastapainoa upean monisyiselle tuoksulle. Tanniineja viinistä ei löydy käytännössä ollenkaan, mikä ei viinin runkoa kuitenkaan haittaa – napakka hapokkuus piirtää viinille oivallisesti ryhdikkään selväpiirteiset raamit.

Jälkimaku on kuiva, napakan hapokas, kevyen karvas, happaman puolukkainen, mauisteinen ja kevyen mineraalinen.

Pinot Noir Réserve on hyvin raikas ja eloisa, mutta sellaisenaan myöskin niin kirpakka, että se toimii lähinnä kuumana kesäpäivänä, kun kaivataan kevyttä ja todella raikasta viiniä. Viini tuntuukin yleisesti olevan ruokaviini henkeen ja vereen – ja selvästi kevyille, herkkäaromisille ruoille. Näin kepeä ja eloisa viini toiminee parhaiten ruokapöydässä, jossa on tarjolla jotain rasvaista, jonka läpi viinin hapot voivat leikata huolettomasti läpi, tai jotain tuoretta ja hapokasta, jotka toisivat kaivattua vastapainoa ja pehmeyttä viiniin – esimerkiksi joko paksun kermakastikkeen tai tuoreen sitruunan kanssa tarjoiltu lohi.

Lyhyesti: Todella hapokas, selväpiirteinen, napakka ja raikas, mutta hieman mutkaton ja yksiulotteinen Alsacen Pinot Noir.

Arvio: Hyvä – tuoksusta olisi voinut ennakoida jo erinomaista viiniä, mutta turhankin karu ja yksiulotteinen hedelmä jättivät hieman jälkeen tuoksusta. Upean hapokas ja erittäin puhdaspiirteinen Pinot Noir karujen ja riisuttujen viinien ystäville.

Hinnan (16-17e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.
Hinnan (18-20e) ja laadun suhde: Heikko – viini ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti