Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


19.11.12

Hewitson Truffle Row 2011

Hewitson Truffle Row 2011
  • Valmistaja: Hewitson
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Australia
  • Alue: South Australia, Barossa Valley
  • Rypäleet: Syrah (92%), Marsanne (4%), Roussanne (4%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 7,80 / 12cl (Marraskuu 2012, Baker's Tempo, Helsinki)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Muutama viikko edellisen Tempo-reissuni jälkeen tuli palattua taas kyseisen viinibaarin huomaan. Tällä kertaa testattavaksi päätyi Hewitsonin Truffle Row – jonka vuosikerta 2011 on viinin ensimmäinen vuosikerta koskaan.

Näköjään Rhône-fani Dean Hewitson on onnistunut taas laajentamaan repertuaariaan perinteisten Rhônen lajikkeiden kanssa, sillä nyt viinistä löytyy myös valkoisia, muuten lähinnä ainoastaan Rhônen alueella kasvatettuja lajikkeita – Marsannea ja Roussannea. Kyseinen viini lienee Dean Hewitsonin yritys saada aikaan jotain Hermitagen – Pohjois-Rhônen yhden kuuluisimmista ja arvostetuimmista viinityyleistä ja -alueista – kaltaista viiniä, sillä Hermitage lienee maailman kuuluisin Syrah, jota tavataan tukea valkoisilla Marsanne- ja Roussanne-lajikkeilla. Katsotaanpa, mitä Dean on saanut aikaan, lähtökohdat ovat ainakin hyvät: Hewitsonin kotisivut ainakin vainitsevat vuosikerran 2011 olleen yksi viileimmistä koskaan, ja rypäleet ehdittiin juuri ja juuri saatua kypsymään optimikypsyyteen. Tämän lisäksi viiniä on maseroitu kuorien kanssa kiitettävät 3 viikkoa ja vaikka viini onkin kypsytetty pienissä ranskalaisissa tammitynnyreissä, on onneksi vain pieni osa tynnyreistä uusia.

Väriltään viini on syvän herukanpunainen, mutta yllättävästi melko läpinäkyvä ollakseen aussi-Shiraz. Valkoisten rypäleiden tekosia?

Tuoksultaan viini on makea ja mehevä, seassa on paljon kypsää tummaa hedelmäisyyttä, mutta myös miellyttävää trooppista hedelmäisyyttä ja kukkeutta. Tammea löytyy, mutta sopivan hillitysti.

Maistaessa totean että viini on kyllä turhan lämpimänä tarjoiltu – täysin huoneenlämpöinen viini tuskin onnistuu antamaan parastaan. Joka tapauksessa, viini on suutuntumaltaan pehmeän täyteläinen ja runsas, mikä johtunee sekä vähäisiltä tuntuvista hapoista, että viinin melko lämpimästä lämpötilasta. Aromikas maku tarjoilee makeata pippurisuutta, kypsää karhunvatukkaa, hennon tammista paahteisuutta, kevyttä savuisuutta ja kukkaisuutta. Yleisesti viini on varsi maukas mutta myös melko raskas.

Keskipitkä jälkimaku on hyvin aromikas ja mukavan omaperäinen – seassa on makeata, paahdettua mausteisuutta, vaaleita trooppisia hedelmiä, vaniljaista tammea ja tuoretta luumua. Ainoastaan runsaaseen, jopa paksuun keskimakuun nähden jälkimaku tuntuu hieman ohuehkolta ja siitä tuntuu puuttuvan intensiivisyyttä.

Yleisesti Truffle Row on mukavan maukas ja mielenkiintoinen viini, mutta sen löysänpuoleinen ja raskas rakenne tekee siitä yleisesti hieman tylsän oloisen. Yhtenä syynä voi tietenkin olla se, että viini on maannut avattuna jo jonkin aikaa ja samalla lämmennyt huoneenlämpöön, mutta toisaalta viini saattaa yhtä hyvin olla valmistettu autralialaisittain lähes ylikypsistä rypäleistä (lisäksi onhan viini käynyt happoja pehmentävän malolaktisen fermentaation.) Tyylillisesti viini siis vaikuttaa enemmän aussilta kuin rhônelaiselta, mutta viinissä on kuitenkin huomattavasti vähemmän hilloa ja tammea sekä enemmän persoonaa kuin perus-aussi-Shirazissa, joten plussan puolella ollaan joka tapauksessa. Happojen puute ja raskas, hedelmävetoinen ilmaisu kuitenkin rokottavat jonkin verran pisteitä meikäläisen silmissä. En tiedä sainko tästä viinistä nyt ihan todenmukaista kuvaa, joten tekee kyllä mieli palata myöhemmin uudelleen viinin pariin katsomaan onko viinissä enemmän mitä baarissa pullon pohjalla lämmennyt 12 senttiä antoi.

Lyhyesti: Aromikas, mielenkiintoinen ja ei-niin-tyypillinen aussi-Shiraz, joka hieman tuntuu kärsivän matalista hapoista ja turhankin runsaasta suutuntumasta.

Arvio: Hyvä – en yleensä välitä näin mehevistä ja raskaista viineistä, mutta viinin mukavan omaperäinen aromimaailma sekä hillon ja tammen vähyys jättivät kyllä yleisesti varsin positiivisen mielikuvan.

Hinnan (7,80e) ja laadun suhde: Viiniravintola Baker's Tempossa 12cl lasillinen oli varsin kohtuullisen hintainen, suosittelen tutustumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti