Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


30.8.13

Black Tower Rivaner 2012

Black Tower Rivaner 2012
  • Valmistaja: Reh Kendermann
  • Tyyppi: Valkoviini, Landwein Rhein
  • Maa: Saksa
  • Alue: Rheinhessen
  • Rypäleet: Müller-Thurgau (100%)
  • Koko: 3,0
  • Hinta arviointihetkellä: 28,80e (Kesäkuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 29,80e (Tammikuu 2014, Alko)

Noh, nyt kun tuli tehtyä pidempi arviosarja kehnoista hanaviineistä joita tuli maisteltua Iltiksen viinimaistelussa, voisi perään pistää vielä pari muuta kurjaa, kesän aikana maistettua tonkkaviiniä. Ensimmäisenä vuorossa jo arvostellun Black Tower Dry Rieslingin makeampi serkku, Rivaner – mikä on Saksassa yleinen synonyymi Müller-Thurgaulle.

Väriltään viini on hailakan väritön, vain kevyesti vihertävään taipuva.

Hyvin hedelmävetoinen ja makea tuoksu tuo hallitsevalla päärynäisyydellään mieleen monet italialaiset valkoviinit. Seassa on myös kevyttä keltaluumuista ja hentoa sitrusta.

Suussa viini on varsin makea. Makupuolelta löytyy kevyttä päärynäisyyttä ja vetistä sitruksisuutta. Kokonaisuus on keskihapokas ja siksi kovin ponnettoman ja vaatimattoman tuntuinen; kevyehkön maun vuoksi kokonaisuus on kuitenkin kohtalaisen raikas.

Sitruksinen ja kevyen mineraalinen jälkimaku on lyhyehkö, melko kevyt ja kaikin puolin tylsä.

Viini on hyvin tyypillinen makea saksalainen valkoviini – tylsä, ponneton ja runsaasta yleisilmeestään huolimatta varsin vetinen. Maku on puhdaspiirteinen ja helppo, mutta ponnettoman rungon ja hallitsevan, imelän makeutensa puolesta viini sopii lähinnä tissutteluun sellaisille ihmisille, jotka eivät voi sietää kuivia, hapokkaita viinejä. Vaikea kuvitella tämän sopivan millekään ruoalle.

Lyhyesti: Imelän puolimakea, ponneton, hedelmävetoinen ja varsin vetinen saksalaisviini.

Arvio: Huono – kokonaisuus ei vaikuta teolliselta eikä viinistä löydy häiritseviä sivu- tai virhemakuja, mutta muuten kokonaisuus on todella kurja. En voi suositella.

Hinnan (29,80e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti