Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


14.8.13

Fuzion Chenin Torrontés 2012

Fuzion Chenin Torrontés 2012
  • Valmistaja: Fuzion Wines
  • Tyyppi: Valkoviini
  • Maa: Argentiina
  • Alue: Mendoza
  • Rypäleet: Chenin Blanc (70%), Torrontés (30%)
  • Koko: 3,0
  • Hinta arviointihetkellä: 26,50e (Kesäkuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 27,90e (Tammikuu 2014, Alko)

Iltiksen hanavalkoviineihin keskittyneessä testissä neljäs testattu viini oli Argentiinalainen Fuzion. Kyseessä on terästankissa kypsytetty, Chenin Blanc -vetoinen viini, johon on pyritty saamaan mielenkiintoa kolmanneksella paikallista erikoisuutta, Torrontésia.

Väriltään viini on melko keltaiseen taittuvan kellanvihreä, eli muita, melko värittömiä tai vihertäviä viinejä hieman syvempi sävyltään.

Tuoksu on kevyehkö, mutta tähänastisista viineistä moniulotteisin; siitä löytyy trooppista sekahedelmää, mausteisuutta, kevyttä hunajaista makeutta ja aavistus pähkinäisyyttä. Kokonaisuutta lisäksi sävyttää hieman teollinen asetonisuus.

Maultaan viini on selvästi runsaampi kuin tuoksu antaa olettaa. Selväpiirteisestä ja mehevästä mausta löytyy kypsää, jopa makeata omenaisuutta, hillittyä mausteisuutta ja kevyttä yrttisyyttä. Rungoltaan viini on keskihapokas, mikä saa vain 5 g/l jäännössokerista huolimatta viinin tuntumaan lähes puolikuivalta. Suutuntuma on melko täyteläinen ja pehmeä.

Kevyen omenaisuuden lisäksi lyhyestä keskimausta ei tunnu löytyvän juuri mitään ja viini jättääkin suuhun melko mauttoman jälkivaikutelman.

Yleisvaikutelmaltaan viini on mehevän hedelmävetoinen, helppo ja harmiton esitys. Ryhdikkäämmällä hapokkuudella ja ilman tuoksun teollista yleisilmettä viini olisi kokonaisuutena ihan kelpo, jos kohta melko mitäänsanomaton tapaus – nyt viinistä jää turhan heppoinen, geneerisen pussiviinin mielikuva. Jääkaappikylmänä tällaista viiniä voi kesäkuumalla siemailla lasillisen tai pari, mutta ei tämä kovinkaan yleispäteväksi ruokaviiniksi näin hampaattomalla rungolla taitu.

Lyhyesti: Geneerinen hanavalkoviini, josta löytyy runsaasti mehevää, trooppista hedelmää, muttei juurikaan tasapainoa tai mielenkiintoa.

Arvio: Kehno – juotavissa, muttei suositeltavissa. Tylsä, yllätyksetön ja heikkorunkoinen esitys.

Hinnan (27,90e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti