Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


12.9.13

Boon Framboise 2011

Boon Framboise 2011
  • Valmistaja: Brouwerij Boon
  • Tyyppi: Olut, Lambic, Framboise
  • Maa: Belgia
  • Alue: Flanderi, Flanderin Brabant, Halle, Lembeek
  • Koko: 0,375
  • Hinta ostohetkellä: 6,61e (Kesäkuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 6,74e (Tammikuu 2014, Alko)


Juhannuksen viettoa sekä siihen yhdistyvää lautapelien peluuta varten olin varannut muutaman oluen. Ensimmäinen oli allekirjoittaneelle jo varsin tutuksi käynyt, mutta valoisiin kesäöihin aina sopiva Boonin vadelma-Lambic. Lambiceista tietämättömille olen avannut hieman tämän erikoisen oluttyylin taustoja tässä päivityksessäni.

Boonin panimo on yksi arvostetuimmista ja perinteisimmistä Lambic-panimoista. Panimolla on historiaa peräti 1600-luvun lopulta, mutta nykymuotoisen toimintansa panimo on aloittanut Frank Boonin ostettua panimon vuonna 1975. Talon Framboise valmistetaan sekoittamalla nuoreen (n. vuoden vanha) Lambiciin tuoreita (lähteistä riippuen 200-300 g/l) vadelmia, minkä jälkeen oluen annetaan kypsyä vanhassa tammitynnyrissä ja kerätä aromeja vadelmista. Ennen kuin olut ehtii käydä täysin kuivaksi se pullotetaan hiivan kanssa, jolloin olueen jäävä sokeri kehittää siihen hiilihappokuplat.

Lasiin kaatuu tummanpunaiseen taittuvan purppuranpunaista, suht sameata olutta, jonka ylle kohoaa erittäin runsas, kevyesti vaaleaanpunaiseen taittuvan purppura vaahto.

Marjainen ja omalla tavallaan karskihko tuoksu on kuiva, hapahkon vadelmainen, vanhentuneen maltainen ja täynnä maalaisia, maamaisia ja kevyen tallisia vivahteita.

Hapahko ja erittäin raikas maku on hyvin kuiva, vadelmainen, hillityn maalainen, kevyesti kitkerän maltainen ja kevyen suolainen. Varsin hapokas ja kesäinen yleisilme on ilahduttavan freesi, mutta ihmetyksekseni olut ei vaikuta yhtä makealta kuin ennen – vaikkakaan olut ei silloinkaan ollut mitenkään erityisen makea; nyt se vain tuntuu vielä kuivemmalta kuin aiemmin. Hiilihappoisuus kohtalaisen hillittyä, mutta sopivan tuntuvaa ja raikkautta tukevaa.

Pitkä ja raikas jälkimaku on kevyen marjainen, kuivan vadelmamehuinen ja happamankirpeä. Kokonaisuudessa tuntuu myös hentoa mausteisuutta.

Yleisilmeeltään Boonin Framboise on melko ronski ja suoraviivainen marja-Lambic ilman sen kummempaa hienostuneisuutta, mutta tästä huolimatta varsin maukas ja ilahduttavan kesäinen, kuiva marjaolut. Aiemmin mielikuvissani olut oli "vain" kuiva, mutta tällä kertaa se tuntui peräti rutikuivalta ja selkeästi kirpeämmältä – en tiedä tekikö muistini tepposet, onko kyseessä eri vuosikerta, pullokohtainen vaihtelu, oluen saama lisäikä vai oliko kyseessä jonkin olutta aiemmin syömäni tai juomani kanssa tapahtunut yhteisvaikutus. Joka tapauksessa, tämä marjaolut on varsin ilahduttava ja perinteitä kunnioittava esitys, joka ei aiheuta nenännyrpistelyä Lambic-puristeissa, mutta joka samalla on Lambic-noviiseille astetta helpostilähestyttävämpi esitys kuin esimerkiksi maustamattomat, rutikuivat Gueuze Lambicit.

Kaikin puolin miellyttävämpi ja mielenkiintoisempi olut kuin kilpailijansa Alkossa, Bacchus Frambozenbier. Olut, joka kannattaa testata vielä kun aurinko jaksaa paistaa, jos ei ole aikaisemmin vastaan tullut. On tämä mielestäni mielenkiintoisempi terassisiemailtava kuin monet kuivat roséeviinit.

Lyhyesti: Ronskihko ja suoraviivainen vadelma-Lambic ilman sen kummempaa hienostelua. Rutikuiva, happamankirpeä, raikas ja kesäinen esitys.

Arvio: Hyvä – varsin kelvollista kamaa. Ei ihan sitä tyylilajinsa kirkkainta kärkeä, mutta ehdottomasti paras tällä hetkellä Alkosta löytyvä hedelmäolut.

Hinnan (6,74e) ja laadun suhde: OK – olut on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti