Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


3.10.13

Quinta da Lixa Vinho Verde Alvarinho 2011

Quinta da Lixa Vinho Verde Alvarinho 2011
  • Valmistaja: Quinta da Lixa - Sociedade Agrícola
  • Tyyppi: Valkoviini, DOC Vinho Verde
  • Maa: Portugali
  • Alue: Porto, Felgueiras
  • Rypäleet: Albariño (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 14,65e (Heinäkuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 14,95e (Tammikuu 2014, Alko)

Portugalin kepeät ja kevyesti kuplivat Vinho Verdethän ovat jääkaappikylminä mitä parhainta juotavaa kesäkuumalla (mikä ei tällä hetkellä ole enää se ajankohtaisin aihe, mutta onpahan juttu valmiina ensi kesäksi!) Mutta entäs ne Vinho Verdet, jotka eivät sovi tähän määrittelyyn? Sitä puolta edustaa mm. Lixan kaupungissa sijaitsevan Quinta da Lixan 100% Avarinhosta tehty Vinho Verde, joka napattiin jääkaappikylmänä mukaan puistoon keskellä heinäkuun helteitä (kun liian pitkät jonot ja yleinen väenpaljous veivät kiinnostuksen osallistua SOPP-tapahtumaan tänäkin vuonna.)

Alun perin tämä nimellä Soporvin kulkenut perheomisteinen viinitalo aloitti toimintansa vuonna 1986 ryhtymällä viljelemään Vinho Verden alueella bulkkina myytäviä rypäleitä. Kuitenkin kunnianhimo otti viljelijöistä vallan ja vuonna 1992 he ostivat lähistöllä sijainneen Quinta da Lixan viinitalot viininvalmistusvälineineen ja kymmenisen hehtaarin viljelyksineen. Sittemmin viinitalo otti käyttöönsä ostamansa viinitalon nimen sekä ryhtyi ostelemaan muita Vinho Verden alueen viinitaloja ja -tarhoja. Tätä nykyä viiniyhtiöllä on omistuksessaan kuusi eri viinitaloa sekä 52 hehtaaria viljelyksiä. (Itselle kyllä on jäänyt epäselväksi viinin lopullinen kotipaikka – Alkon sivut mainitsevat viinin tulevan Lixan kaupungin ympäristöstä, missä varsinainen Quinta da Lixan viinitalo sijaitsee, mutta ymmärtääkseni VV Alvarinhoa saisi viljellä vain Portugalin pohjoisrajalla, Melgaçon ja Monçãon alueilla. Mene ja tiedä...)

Lasissa pienen hetken istuttuaan tämä vaalean vihertävä viini muodostaa kevyitä kuplia lasin reunoille – hapokkuutta siis vaikuttaa löytyvän sopivasti.

Tuoksu on kypsähkö ja hieman makea. Trooppisen hedelmävetoisesta tuoksusta löytyy kypsän Albariñon persikkaa, ananasta ja hunajamelonia sekä viileässä käytettyjen valkoviinien päärynää.

Niin Vinho Verden alueen valkoviiniksi kuin Albariñoksi viinin maku on yllättävänkin täyteläinen ja jopa raskastekoinen – ja happojen luomista kuplista huolimatta siis täysin hiilihapoton. Viini on kuitenkin tämän tuhtiuden vastapainona myös tuntuvan hapokas, ryhdikäs ja kirpeän mineraalinen. Tuoksua hillitymmän kypsän hedelmäisestä mausta löytyy paljon tuoksussa esiteltyjä elementtejä: kypsää päärynää, makeata omenaa ja kevyttä aprikoosia.

Hedelmäinen jälkimaku jatkaa keskimaun viitoittamilla linjoilla: kielelle jää mehevä, kevyen päärynäinen, sitruksisen hapokas, hillityn yrttinen ja kevyesti kivennäisen mineraalinen jälkivaikutelma sekä pieni aavistus asetonia.

Kokonaisuutena viinin makupuoli on varsin runsas ja hyvin hedelmävetoinen Vinho Verdeksi, mutta samalla kuivempi ja freesimpi kuin monet portugalilaiset valkoviinit – tietyllä tapaa viini asettuu hienosti kahden hyvin erilaisen viinityylin välimaastoon ottaen niistä molempien parhaita puolia. Kepeätä ja kuplivaa Vinho Verdeä odottavat saattavat yllättyä Lixan Alvarinhon varsin painokkaasta, hedelmästä ja täysin hiilihapottomasta ilmaisusta, mutta Portugalin valkoviinien ystävälle viini toiminee varsin mainiosti!

Lämpimänä kesäiltana puistossa sen kummempia konstailematta tämä Vinho Verde toimi vallan mainiosti, mutta tämä ei tarkoita sitä, että viiniä olisi pakko alistaa näin yksinkertaisiin oloihin: sekä erittäin rakenteikas että runsaan hedelmäinen ilmaisu kutsuvat naittamaan viiniä tuhdeillekin kasvis- tai kalaruoille! Mutta vaikka viini ei ole tyyliltään sellainen, kuin valkoiset Vinho Verdet ovat totuttu tuntemaan, suosittelen kuitenkin tarjoamaan sen yleisesti Vinho Verdeille sopivassa tarjoilulämpötilassa – lähes jääkaappikylmänä.

Lyhyesti: Tuhdinpuoleinen, runsaan hedelmäinen, mineraalinen, hapokas ja ryhdikäs valkoviini Vinho Verden alueelta. Hieno yhdistelmä Vinho Verden raikkautta ja ryhtiä sekä portugalilaisten valkoviinien hurmaavaa hedelmäisyyttä ja runsautta.

Arvio: Erittäin hyvä – herkullinen viini, joka ilman runsasta mineraalisuuttaan ja rapsakkaa hapokkuuttaan voisi olla ehkä turhan suoraviivainen ja yksipuolinen. Nyt kuitenkin viini onnistuu olemaan todella ihastuttava ja tasapainoinen paketti, jossa kaikesta runsaudestaan huolimatta ei tunnu olevan mitään liikaa.

Hinnan (14,95e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti