Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


20.11.13

Svmma Varietalis 2006

Svmma Varietalis 2006
  • Valmistaja: Pagos Marqués de Griñon, Dominio de Valdepusa
  • Tyyppi: Punaviini, Vino de Pago; DO Dominio de Valdepusa
  • Maa: Espanja
  • Alue: Castile-La Mancha, Toledo
  • Rypäleet: Syrah (60%), Cabernet Sauvignon (25%), Petit Verdot (15%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 19,90e (Syyskuu 2013, Silja Lines)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)

Yleisesti Espanjan viinit jakautuvat neljään laatuluokkaan: pöytäviinit (VdM), alueviinit (VdlT), appellaatioluokitellut viinit (DO) ja kaksi korkeamman tason appellaatioluokitusta (DOCa Priorat ja DOCa Rioja). Kuitenkin seasta löytyy myös yksi, tuntemattomampi laatuluokitus, joka asettuu suurin piirtein samalle tasolle DOCa-luokituksen kanssa: Vino de Pago. Merkitsevin ero tämän luokan ja muiden laatuluokkien kanssa on se, että Vino de Pago -luokituksen voi saada vain yksittäinen viinitalo tarhoineen, ei viinialue. Vino de Pago -luokitelluilla viineillä on aina tiukemmat säädökset kuin sillä appellaatiolla, johon viini muuten kuuluisi ja luokituksen saadakseen viinitalon on tehtävä viininsä viljelemistään rypäleistä omassa viinitalossaan – eikä esimerkiksi sopimusviljelijöiltä ostetuista rypäleistä toisen viinitalon välineillä.

Ensimmäisen Vino de Pago -luokituksen sai Griñonin markiisi Carlos Falcó y Fernández de Córdovan omistama Dominio de Valdepusa kymmenisen vuotta sitten, vuonna 2002 (lainvoimaisesti 2003). Tämä kyseinen tila on ollut Carlos Falcón suvun omistuksessa jo vuodesta 1292, mutta viiniköynnöksiä sinne ryhdyttiin istuttamaan vasta vuonna 1974. Viinitalo ryhtyi aluksi tuottamaan yksinomaan Cabernet Sauvignonia, mutta 1990-luvulla talo laajensi repertuaariinsa myös Syrah'ta ja Petit Verdot'ta. Talo tuottaa niin lajikeviinejä, kuin rypälesekoitteitakin; nyt arvioitava Svmma Varietalis on Syrah-vetoinen sekoite kaikkia kolmea alueella viljeltyä lajiketta. Viiniä kypsytetään vuoden ajan uusissa ja kerran käytetyissä, Allierin tammesta tehdyissä 225 litran tynnyreissä, minkä jälkeen viini pullotetaan ilman suodatusta tai kirkastusta.

Äitini oli napannut tämän kyseisen pullon mukaansa Silja Linen viinihyllyiltä alkuvuodesta ja viini pääsi lopulta tositoimiin alkusyksystä, kun kävimme vierailulla illastamassa. Ketterimmät ovat voineet myös napata viinin Alkon hyllyiltä hintaan 25,90e sen piipahtaessa valikoimissa pari vuotta sitten – tosin silloin viini katosi melkoisen ketterästi sen saatua kehuvat maininnat Mykkäsen Joukolta Hesarin viinitorstaissa.

Vahasinetin alle suljettu, hapero korkki aiheutti pientä taistelua, joka lopulta päättyi tappioon – hauras korkki repeytyi kahteen osaan, joista alempi puolikas jättäytyi melko tiukasti pullon kaulaan. Kun korkki oli lopulta saatu siistittyä pois, saatiin viini kuitenkin siivilänokan avulla melko siististi karahviin avautumaan. Väriltään Svmma on varsin tumma, lähes läpinäkymättömän kirsikanpunainen; reunoilta väri kuitenkin hieman pakenee, tuoden sinne kirkkaampaa rubiininpunaista väriä.

Tuoksu on melko muhkea, mutta yleensä tumman hedelmäisiin Espanjan punaviineihin verrattuna suhteellisen marjainen: etunenässä tuntuu murskattua mustaherukkaa ja kypsänmakeaa, jopa ylikypsää karhunvatukkaa – Cabernet ja Syrah siis tuntuvat. Seasta erottuu myös kevyttä pippuria, hennon savuisen mausteista tammea ja auringon paahdetta. Avauduttuaan alkoholi alkaa puskemaan eetterisyyttä tuoksuun.

Tiivisluontoinen ja hedelmävetoinen maku on varsin erilainen kuin tuoksu: hyvin tummanpuhuva, makean luumuinen, viikunainen, kevyen herukkahilloinen, hillityn pippurinen ja hieman pölyinenkin. Suutuntumaltaan viini on suht tuntuvan täyteläinen ja kohtalaisen tanniininen; happoja on kohtalaisesti, minkä seurauksena kokonaisuus on melko pehmeä ja lempeä. Tammikypsytys on tuonut yleisilmeeseen makeaa mausteisuutta ja hieman maitosuklaata ilman häiritsevää, päälleliimattua puisevuutta. Makuprofiililtaan viini on vivahteikas ja miellyttävä, mutta turhankin siistityn oloinen, eikä siitä löydy varsinaista espanjalaisuutta piirun vertaa.

Miellyttävän keskimaun jälkeen alkavat viinin ongelmat: jälkimaku on sekä tuntuvan tamminen että alkoholin (14,5%) lämmittämä. Viinistä jää makean mausteinen, kevyen maitosuklainen, hillityn vaniljainen ja melko lämmin jälkivaikutelma, joka jatkuu pitkään.

Yleisesti Svmma Varietalis on varsin miellyttävä ja helponpuoleinen moderni, hedelmävetoinen viini, mutta en oikein käsitä miksi Vino de Pago -luokitus luotiin nostamaan espanjalaisviinien profiilia, jos viinit ovat tällaisia – sokkona en kyllä rehellisesti voisi mitenkään veikata tätä kyseistä viiniä espanjalaiseksi, päin vastoin; veikkaisin Kaliforniaa tai eteläisen pallonpuoliskon kuumempia viinimaita. Ellei se ole juuri markkinointikikka – "katsokaa: meidänkin maasta saa jenkkiviinejä!"

Luonteikkaita ja/tai tyypillisen espanjalaisia viinejä odottavalle Svmma Varietalis tuottanee pettymyksen. Viini kuitenkin pelaa ihan näppärästi yhteen ruoan kanssa, jos viiniltä ei kaivata erityisen napakkaa otetta tai puruvoimaisia tanniineja. Muhkean runkonsa ja lämmittävän alkoholinsa puolesta viini kyllä sopii myös näin talven kylmimpien iltojen lähestyessä ihan sellaisenaan nautittavaksi lämmittelyjuomaksi. Viiniä voi myös varastoida vielä muutamia vuosia siinä toivossa, että sen kypsin hedelmäisyys ja tukevin runko hieman kuivahtaisi iän myötä kasaan ja paljastaisi enemmän mielenkiintoa alta.

Lyhyesti: Pehmeähkö, modernin hedelmävetoinen, kypsänpuoleinen ja melko tamminen Vino de Pago -luokan punaviini. Vaikka edustaa korkeinta Espanjan viinilaatuluokitusta, on tyylillisesti melko kaukana espanjalaisviinien yleisistä linjoista ja lähempänä uuden maailman pehmeää, helpostilähestyttävämpää viinityyliä.

Arvio: Hyvä – viini ei tyylillisesti onnistunut puhuttelemaan allekirjoittanutta, mutta muuten viinistä pidettiin varsin paljon pöytäseurueessa, minkä lisäksi viini kyllä osoittautui ihan passeliksi ruokaviiniksi. Ei mitenkään erityisen mieleenjäävä viini, mutta mielenkiintoinen ensituttavuus Vino de Pago -tason tuotoksiin.

Hinnan (19,90e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti