Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


15.4.14

Taittinger Comtes de Champagne Rosé 2005

Taittinger Comtes de Champagne Rosé 2005
  • Valmistaja: Taittinger
  • Tyyppi: Kuohuviini, AOC Champagne Grand Cru
  • Maa: Ranska
  • Alue: Champagne
  • Rypäleet: Pinot Noir (70%), Chardonnay (30%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: 120-180e (Huhtikuu 2014, wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


MW Avellanin créme de la créme in rosé -maistelun kolmas esitelty kuohuva oli viinitalo Taittingerin cuvée de prestige -viinin, Comtes de Champagnen, rosée-versio vuosikertaa 2005.

Vuonna 1734 perustettu Taittinger on yksi vanhimmista suurista kuohuviinitaloista Champagnessa. Viinitalo aloitti toimintansa ostamalla benediktiiniläisluostarien rypäleitä, sillä nämä luostarit omistivat tuolloin merkittävän osan alueen parhaista viinitarhoista. Kuitenkin vasta 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla talo nousi siihen maailmanmaineeseen, josta se nykyisin tunnetaan. Viinitalo oli Taittingerin suvun omistuksessa vuoteen 2005 saakka, jolloin talo myytiin Starwood-hotelliketjulle, mutta jo vuonna 2006 Taittingerit ostivat talon takaisin omistukseensa ja taloa johtaa nykyisin Pierre-Emmanuel Taittinger.

Talon lippulaivaviinejä, Comtes de Champagne -sarjan Blanc de Blancsia ja Roséta, valmistetaan vain riittävän hyvinä vuosikertoina ja niihin käytetään vain parhaiden Grand Cru -tarhojen rypäleistä saatava ensimmäinen – toisin sanoen tyylikkäintä ja hienostuneinta viiniä tuottava – mehu, cuvée. Tämä Rosé valmistetaan Montagne de Reimsin Grand Cru -tarhojen Pinot Noir -rypäleistä ja Côte des Blancsin Grand Cru -tarhojen Chardonnay -rypäleistä. Osa viiniin käytetyistä Pinot Noir -rypäleistä valmistetaan punaviiniksi, joka antaa viinille sen värin – punaviinin osuus on vuosittain n. 12-15% kokonaismäärästä (12% vuonna 2005). Tämän punaviinin vuoksi viiniä voidaan tehdä vain riittävän lämpiminä vuosina, jolloin Pinot Noir -rypäleet kypsyvät riittävästi – rypäleiden kun ei tarvitse olla erityisen kypsiä kuohuviiniä varten, mutta punaviiniä varten rypäleiden on jo saavutettava riittävän korkea kypsyysaste. Vuosikerta 2005 olikin Champagnessa erittäin lämmin ja rypäleet kypsyivät lähestulkoon koko alueella varsin kypsiksi jo verrattain varhain – tästä syystä monet kyseisen vuosikerran viinit kärsivätkin melko matalasta hapokkuudesta ja samalla hieman rajoittuneemmasta kypsytyspotentiaalista.

Verrattain runsas punaviinin osuus näkyy selvästi – väriltään Comtes de Champagne Rosé on nimittäin todella intensiivisen vaaleanpunainen, asettuen johonkin syvän lohenpunaisen ja vadelmamehunvärisen viinin välimaastoon. Näppituntumalta voisin sanoa Comtes-rosén olevan väriltään kuudesta testatusta viinistä tummin.

Lasista tervehtii kaikkiin muihin maistelun viineihin verrattuna erittäin kypsänmuhkea ja makeaan taittuva tuoksu, jossa tuntuu lähinnä hyvin kypsää vadelmaisuutta ja jopa mansikkahilloisuutta. Taustalla tuntuu viileätä yrttisyyttä ja mausteisuutta, joka tuo kokonaisuuteen häivähdyksen minttuisuutta tai mentolia sekä aavistuksen aniksista lakritsia.

Viinin olemus suussa on muhkea, rehevä ja täyteläinen. Tuhdihko makumaailma tarjoilee hyvin kypsää kirsikkaisuutta, vadelmaa, mehevää sitruksisuutta ja hennosti häilyvää, kalkkista mineraalia. Mousse kuohahtaa suussa varsin runsaasti, mutta vaimenee nopeaksi keskipitkään jatkuvaksi nipistelyksi kielellä. Paksunrunsasta habitusta kannattelee kohtalainen hapokkuus ja viinillä on myös kohtalaisesti rakennetta, mutta moniin muihin maistelun viineihin verrattuna kokonaisuus on pehmoisen ja fläsän oloinen.

Jälkimaku jatkaa tuoksun ja keskimaun jalanjäljissä tuttua reittiä: kielelle jää runsas, kypsän vadelmainen, sitruksinen ja Pinot Noir -voittoisen mausteinen jälkimaku, jonka hiljalleen haipuessa kielelle nousee kohtalaisen tuntuvaa, kiniinisen bitteristä mineraalisuutta. Suuhun jää pitkähkö, muhkea, hyvin viinillinen ja suutasupistava jälkivaikutelma.

Yleisesti Comtes de Champagne Rosé 2005 on hyvin rehevä, tanakkarakenteinen ja viinillinen prestiisishamppis, jonka vaikuttavuus perustuu lähinnä hyvin kypsään, paikoin jopa massiiviseen ja nuorenalähestyttävään olemukseen. Vaikka kyseinen viini oli illan nuorin viini, oli se myöskin selkeästi helpoimmin lähestyttävässä tikissä. Sen sijaan pidempään kypsyttelyyn on viini tuskin kovinkaan luotettava valinta; Comtes de Champagne Rosé varmasti kestää runsaan hedelmänsä ja verrattain hyvän rakenteensa vuoksi paremmin kypsyttelyä kuin monet muut kyseisen, kuuman vuosikerran shamppikset, mutta voin kuvitella jokaisen maistelun muista viineistä kestävän luotettavasti pidempään ikää kuin tämä tapaus.

Comtes de Champagne Rosé 2005 tulee varmasti kehittymään parempaan suuntaan vielä useampien lähivuosien ajan, joten vielä ei ole mikään kiire korkata viiniä, mutta jos joku näistä kuudesta maistetusta viinistä pitäisi kirveellä uhattuna valita vappusimaksi Ullikselle, ottaisin kyllä tämän – kaikki maistetut 2002-2005-vuosikertojen viinit olivat vielä äärimmäisen nuoria ja primäärisiä, mutta tämä viini oli niistä kuitenkin sellainen, joka kerjäsi vähiten lisäkellarointia.

Tässä kyllä voisi vielä pohtia mielekkyyttä toista sataa euroa maksavan viinin hankkimiselle, jos se on tarkoitettu ennemmin nuorena juotavaksi kuin kellaroitavaksi – maailma on kuitenkin täynnä huippulaadukkaita roséekuohuvia, jotka irtoavat jopa vain kymmenesosan tai parin hintaan tämän viinin hinnasta. Tyydyn kuitenkin vain toteamaan, etten oikein ymmärrä näitä prestiisituotteita.

Lyhyesti: Erittäin runsas, viinillinen, vivahteikas ja kohtalaisen rakenteikas prestiisiroséekuohuva, joka kuitenkin kärsii kuuman vuosikerran tuomasta, runsaaseen runkoon nähden melko matalasta hapokkuudesta ja turhankin kypsästä ilmaisusta, joka syö viinin raikkainta terää.

Arvio: Erittäin hyvä – tämä on vaikuttavan suurikokoinen, runsas, harteikas ja viinillinen kuohuviini millä tahansa mittarilla mitattuna, mutta samalla turhankin raskastekoinen ollakseen miellyttävä tai raikas pientä lasillista pidempään. Hyvä valinta maljaviiniksi vajaan 10 hengen porukalle tai vaikkapa runsaiden, rasvaisten kalojen kumppaniksi, mutta kellaroitavaksi ei niinkään.

Hinnan (120-180e) ja laadun suhde: Surkea – samaan hintaan saa paljon parempaakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti