Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


25.5.14

Amager Sloth APA

http://www.alko.fi/tuotteet/726586/
Amager The Sinner Series Sloth American Pale Ale
  • Valmistaja: Amager Bryghus
  • Tyyppi: Olut, American Pale Ale
  • Maa: Tanska
  • Alue: Sjælland, Kööpenhamina
  • Maltaat: Pilsner
  • Humala: Simcoe
  • Koko: 0,5
  • Hinta ostohetkellä: 6,80e (Toukokuu 2014, Alko)
  • Hinta nyt: 6,80e (Toukokuu 2014, Alko)

Viime vuonna valikoimiin saapunut, kaikin puolin jyhkeä Amager Hr. Frederiksen vakuutti meikäläisen kertaheitolla tämän panimon kötöstyksistä, joten kun Alkon uutuuksissa nökötti kertaostoksena panimon The Sinner Series -sarjan pale ale, Sloth, oli ostopäätös jo käytännössä tehty – piti vain odottaa tuotteen saapumista hyllyille. Siinä menikin sitten pieni tovi, sillä tuote tuli muutaman viikon myöhässä myyntiin, mutta vaikka odottavan aika oli pitkä, ei se ollut täysin sietämätön ja lopuksi olut päätyikin testattavaksi.

Sloth on siis pelkällä jenkkihumala Simcoella humaloitu single hop pale ale, joskin oluen järeät 72 EBU:a katkeroaineita nokittavat helposti monet tavalliset IPA:t ja ihmetyttääkin miksi olut on luokiteltu APA:ksi eikä IPA:ksi. Meikäläisen pullospekseissä vielä kerrotaan oluen olevan erää #805 ja parasta ennen -päivämäärä on vasta 05/2015, joten varsin tuoretta tavaraa pitäisi olla!

Lasissa oluella on hyvin vaalea, hennon vihertävällä sävyllä varustettu kevyen samea, kellanoranssi väri. Rohkeasti lasiin kaatamalla syntyy runsas, kuohkea ja lasin reunoille pitsiä jättävä vaahtohattu.

Lasista kohoaa raikas, aromaattinen ja varsin sitrusvetoinen tuoksu. Seassa tuntuu myös häivähdys trooppisempaa hedelmää, mutta sitrushedelmillä tässä loppupeleissä mennään.

Oluella on melko runsas, mehevä ja suht täyteläinen suutuntuma, mutta makupuoli on pääasiassa kevyesti vaalean maltainen, hennosti makeaa mallasta vihjaileva ja hyvin tuntuvasti greippisen katkera. Greippisen sitruksisuuden ja hillityn vaalean maltaan ohella tuntuu kevyt aavistus pihkaisuutta, mutta muuten makumaailma pysyy melko lineaarisena alusta loppuun. Vaikka olut on varsin rapsakka maultaan, on sen hiilihappoisuus hyvin kevyttä ja vain hennosti nipistelevää – mikä toisaalta on ihan jees, sillä runsaampi hiilihappoisuus olisi vain voinut alleviivata oluen tiukkaa karvautta entisestään.

Jälkimaussa ne vähäisetkin maltaiset sävyt huuhtoutuvat pois ja jäljelle jää vain humaloinnin tuomia aromeja – yrttisyyttä, pihkaa ja ruohoista vihertävyyttä – sekä voimakasta, suutapuhdistavaa greippistä katkeruutta.

Aluksi tuli ihmeteltyä notta mikä ihmeen "Laiskuus" tämä olut oli – tiukan napakka suutuntuma ja ikeniä repivät katkerot eivät ainakaan laiskuutta tuoneet mieleen ööliä lasista lupsutellessa. Selitys löytyi panimon kotisivuilta, missä oluen laiskuuspuoli selitettiin sen ainesosilla: panimo oli halunnut tehdä sessioitavan APA:n ilman sen kummempaa miettimistä oluen reseptiikan puolelta. Yhtä mallasta ja yhtä humalaa, se on siinä.

Sessioitavaksi en kyllä 6% volteilla ja +70 EBU:n katkeroilla (ja n. 7 euron hintalapulla) varustettua pale alea sanoisi, sillä tämmöisen oluen kanssa sessiot jäävät helposti yhteen, korkeintaan kahteen puteliin. Sloth on kyllä ihan kelpo APA, mutta loppupeleissä sen verran suoraviivainen tykittäjä, ettei siitä jää pidemmän päälle mieleen muuta kuin tuntuvat – ehkä muun oluen kanssa jopa hieman epätasapainoiset – katkerot. Sitä siis hörppii varsin mielellään, erityisesti näinä subtrooppisina kevätpäivinä, mutta en kyllä menisi sanomaan että olut olisi varsinaisesti hintansa väärti, edes tässä suuressa puolen litran putelissa.

Lyhyesti: Ihan kelvollinen, mutta melko mutkaton ja piirun verran turhankin reilulla kädellä katkeroitu APA. Varsin juotava, mutta loppupeleissä myös helpostiunohdettava olut.

Arvio: Miellyttävä – Sloth on ihan hyvin tehty perus-APA, mutta olut jättää loppupeleissä hieman kylmäksi, sillä olin odotellut näin myyvällä nimellä varustetusta Amagerin oluesta samanlaista tykittelyä kuin jykevästä Hr. Frederiksenistä.

Hinnan (6,80e) ja laadun suhde: Heikko – olut ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti