Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


9.6.14

Bel Echo Greywacke Pinot Noir 2011

http://www.alko.fi/tuotteet/461597/
Bel Echo Greywacke Pinot Noir 2011
  • Valmistaja: Clos Henri, Henri Bourgeois
  • Tyyppi: Punaviini
  • Maa: Uusi-Seelanti
  • Alue: South Island, Marlborough, Wairau Valley
  • Rypäleet: Pinot Noir (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta ostohetkellä: 19,60e (Joulukuu 2013, Alko)
  • Hinta nyt: 19,90e (Kesäkuu 2013, Alko)

Lisää arvioita meikäläisen viimevuotisista joulupöytäviineistä! Ajankohtaisuus on vahvin hyveeni!

Joulun punaviiniksi oli valikoitunut varsin lupaavan oloinen Pinot Noir Uudesta-Seelannista. Lupaava siksi, että viinin valmistaja on Clos Henri, kuuluisan loirelaisviinipersoona Henri Bourgeois'n seikkailu Uuden-Seelannin viinintuotannon puolelle. Henri Bourgeois on osoittanut meikäläisen makuun sopivan tyylinsä mm. hienostuneilla Loiren laakson Sauvignon Blanceilla, kun taas Clos Henriltä on tullut testattua varsin näppärä Petit Clos Pinot Noir. Tämä Alkon perusvalikoimaan loppuvuodesta 2013 saapunut Pinot Noir asettuu tyylillisesti talon perusviini Petit Clos'n ja lippulaivaviini Clos Henrin välimaastoon.

Henri Bourgeois on toiminut vuodesta 2000 alkaen myös Uudessa-Seelannissa, maailmankuulun Marlborough'n ala-alueella, Wairau Valleyssä, missä talo omistaa 109 hehtaaria, joista 42 hehtaaria on viljeltynä. Vuonna 2013 Clos Henri sai luomusertifikaatin kaikille tarhoilleen. Talon huippuviini Clos Henri valmistetaan rypäleistä, joiden köynnökset kasvavat savimaassa; tämä maaperä tuo viineihin runsautta, kun taas savi pysyy melko viileänä, jäähdyttäen rypäleitä ja pidentäen niiden kasvukautta. Sen sijaan tämä Bel Echo valmistetaan rypäleistä, joiden köynnökset kasvavat kuivassa maaperässä, jonka pintakerros on täynnä kiviä. Nämä kivet keräävät auringon lämpöä päivisin ja lämmittävät rypäleitä öisin, mikä nopeuttaa rypäleiden kypsymistä. Tällä saadaan aikaan suoraviivaisempia ja hedelmävetoisempia viinejä. Petit Clos -viineihin käytettävät rypäleet tulevat molemmantyyppisistä maaperistä, mutta siinä missä Bel Echo ja Clos Henri valmistetaan vain iäkkäimpien köynnösten rypäleistä, käytetään nuorimpien, vain muutaman vuoden ikäisten köynnösten hedelmät Petit Clos -viiniin.

Clos Henri suosii tammikypsytystä punaviineissään, mutta antamatta suurta painoa itse tammen aromeille. Koska Bel Echo on tarkoituksella valmistettu hedelmävetoiseksi viiniksi, pyritään viinitalolla pitämään tammen aromit erityisesti tässä viinissä mahdollisimman pienessä roolissa. Viini käytetään suurissa tammisammioissa, joissa 40% käyneestä viinistä myös kypsytetään, kun taas 60% viineistä siirretään kypsymään pääosin vanhoihin ranskalaisiin tammitynnyreihin. Näistä tammitynnyreistä korkeintaan 10% vaihdetaan vuosittain uusiin. Vuoden tammikypsytyksen jälkeen viinin annetaan kypsyä pullossa vielä 8 kuukautta.

Hedelmävetoinen Pinot Noir on yleensä varsin luotettava valinta joulupöytään, jossa voi tulla vastaan jos jonkinlaista viinin vihollista vastaan. Kepeä Pinot Noir ei lähde jyräämään kepeitä ja herkkiä makuja, joita usein löytyy joulupöydästä paljon, kun taas hyvä hapokkuus antaa viinille ryhtiä ja selkärankaa selättää rasvaisemmat tarjottavat. Yleensä hedelmävetoisemmat viinit tuppaavat kestämään paremmin erilaisia joulupöydän makuja kuin rakennevetoisemmat viinit, joista yleensä itse pidän normaalisti enemmän. Nyt ollaan siis valittu viini joulupöydän, ei meikäläisen ehdoilla!

Keskitumma, läpinäkyvä kirsikanpunainen väri on juuri sellainen, miltä Pinot Noirin nyt voi odottaa näyttävän.

Tuoksu on varsin aromikas ja moniulotteinen – sekä huomattavan hedelmävetoinen. Lasista kohoaa nokkaan varsinainen marjakimara, jossa tuntuu hyvin makeaa, lähes ylikypsää vadelmaisuutta, kypsää kirsikkaa, karpalohilloa ja orvokkista kukkaisuutta.

Maultaan viini on kuiva, vaikka tuoksu antaa odottaa kaikkea muuta. Makumaailma on erittäin ilmaisuvoimainen mutta samalla sopivan hienostunut; kokonaisuus menee marjat edellä, tuoden framille hyvin kypsää vadelmaa ja karpaloa, maltillisemmalla otteella pippuria ja maanläheisempää mausteisuutta. Viinissä tuntuu hillittyä tanniinisuutta ja sillä on hyvä, hapokas selkäranka yhdistettynä mukavan maltilliseen, keskitäyteläiseen ilmaisuun.

Pitkähkö jälkimaku on mehukkaan vadelmainen, kohtalaisen pippurinen ja kevyesti karvaan mausteinen; lisäksi suuhun jäävässä jälkivaikutelmassa häilyy myös aavistus hapanta jugurttia.

Viini on kyllä melkoista marjojen tykitystä alusta loppuun, mutta samalla se on saatu pysymään upeasti riittävän maltillisena ja sopusuhtaisena – edes viinin hämmentävä 14,5% alkoholia ei pääse puskemaan missään vaiheessa esiin! Siinä missä monet Alkon tarjoamat uuden maailman Pinot Noirit ovat tammeen hukutettuja, massakkaita monstereita, puskee Bel Echo niistä upeasti niiden ohi yhdistelemällä varsin runsasta ilmaisua hyvin linjakkaaseen, tyylikkääseen ja puhdaspiirteiseen ilmaisuun.

Viini toimi parhaiten ensimmäisen lasillisen ajan, jolloin viinin maun runsautta ja samalla mukavan sopusuhtaista yleisilmettä ihasteli ilokseen. Tämän jälkeen viinin tietynlainen täystykitys kuitenkin rupeaa hieman puuduttamaan – ne hieman hillitymmät esitykset kun tuppaavat olemaan enemmän makuuni. Viini kuitenkin onnistui pelaamaan varsin mainiosti joulupöydässä jyräämättä juuri mitään ja riitelemättä minkään kanssa, joten siinä mielessä paritus onnistui varsin kiitettävään lopputulokseen päästen.

Lyhyesti: Erittäin marjavetoinen ja runsas, mutta samalla erittäin sopusuhtainen, tyylikäs ja sopivan rakenteikas uuden maailman tykittely-Pinot Noir, jossa erittäin ilahduttavasti ollaan jätetty tammi statistin asemaan ja annettu pääosa erittäin runsaalle marjaisuudelle.

Arvio: Erittäin hyvä – vaikken tällaisten selkeästi hyvin hedelmävetoisten viinien ylin ystävä olekaan, on pakko myöntää, että tämä toimi varsin hyvin sekä kokonaisuutena että ruoan ystävänä. Itse hieman väsähdin viinin tyyliin lasin jälkeen, mutta jos tämmöinen viini saa edes hetkeksi meikäläisen innostumaan, luulisi tämän uppoavan uuden maailman viinien ystäviin kuin häkä.

Hinnan (19,90e) ja laadun suhde: Hyvä – viini on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti