Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


3.2.15

Ruosniemen Vuorineuvos 2015

http://www.alko.fi/tuotteet/762204/
Ruosniemen Panimo Vuorineuvos 2015
  • Valmistaja: Ruosniemen Panimo
  • Tyyppi: Olut, Imperial Stout
  • Maa: Suomi
  • Alue: Satakunta, Pori
  • Maltaat: Dark-, musta-, paahdettu-, Pale ale-
  • Humala: Columbus
  • Koko: 0,33
  • Hinta ostohetkellä: 6,40e (Helmikuu 2015, Alko)
  • Hinta nyt: 6,40e (Helmikuu 2015, Alko)

No niin, Alkon pienpanimo-olutkattaus starttasi tällä viikolla – niissä Alkoissa, joissa starttasi, siis. Kuuleman mukaan oluiden saatavuudessa on ollut melkoisia alueellisia vaihteluita.

Omalta osaltani päätin potkaista homman käyntiin vuoden mittaan pariin otteeseen päräyttäneellä Ruosniemen Panimolla, joka sai nyt ensimmäisen oluensa monopolijakeluun. Nimeltään olut on Vuorineuvos ja tyyliltään jyhkeä imperial stout. Humaloinnista vastaa Columbus, joka ei ole yleensä tunnettu eleganssistaan tai hienostuneisuudestaan. EBU:ja oluessa on jämäkät 52 ja voltteja jämäkämmät 9,5%. Korkissa lukee parasta ennen -päiväyksenä 01/2016, joten otin vapauden veikata oluen vuosikerraksi 2015, mallia tammikuu.

Lasissa lilluu käytännössä läpinäkymätön, olemukseltaan tahmean paksu, pikimusta olut, jonka reunoilta väri taittuu hentoon mahonginruskeaan. Kaatamisen yhteydessä kasvanut parin sentin paksuinen, hiekanruskea vaahtohattu haihtuu melko nopeasti ja alkaa pian rakoilemaan vetäytyen lasin reunoille.

Tuoksu on hyvin tummanpuhuva, aromikas ja ujosti makeaan taittuva. Ensiksi erottaa lakritsia ja piimälimppua, sitten hieman suklaata ja varsin kevyttä paahteisuutta, taustalla värjöttelee aavistus nahkaa ja happamuutta.

Makumaailma on pääpiirteittäin kohtalaisesti siirappisen makea, mutta samalla myös tasapainoisen karvas, mikä siistii paljon näennäistä makeutta pois. Mausta erottuu vaniljaa, lakritsia, piimälimppua, laktoosia, maitosuklaata ja melko maltillista kärtsää. Suutuntumaltaan olut on melko täyteläinen, mutta samalla silti jotenkin hieman ohueksi jäävä. Näin runsaalle ja volteiltaan tuhdille oluelle olisin suonut enemmänkin paksuutta. Matala, ujosti nipistelevä hiilihappo sopii ihan hyvin oluen tyyliin.

Pitkä ja vivahteikas jälkimaku on melko tuntuvan bitterinen, mausteinen, lakritsinen, paahdetun ruisleipäinen ja hennon siirappinen. Jälkimaku on kokonaisuudessaan keskimakua vakuuttavampi, kuivempi ja moniulotteisempi, joskin alkoholi puskee myös ensi kertaa selvemmin esiin kohtalaisen tuntuvana lämmön tuntuna.

Vuorineuvos on varsin kelpo IS, mutta se parhaimpien keisarillisten stoutien suurin hekuma jää saavuttamatta. Olutta juo mielellään ja erityisesti maukas, moniulotteinen loppuliuku kannustaa ottamaan uutta hörppyä ja saa oluen haihtumaan hyvin nopeasti lasista. Kuitenkaan täyttä napakymppiä tästä ei saa, eli ihan kaikki palaset eivät loksahda kohdalleen. Testaamisen arvionen, mutta uudelleenostoarvo on vähän kiikun kaakun. Tätä siis kyllä juo mielellään, uudestaankin, mutta +6 euron hinta pienestä pullosta rupeaa olemaan tämän tasoisesta oluesta jo vähän turhan kirpakkaa.

Mutta sen sijaan jos joku vinksahtanut sielu siellä Ruosniemellä tekisi tästä ja Sourniemen hapanstoutista jonkun perverssin yhteiskeitoksen, ostaisin sitä kyllä heti koko tuotannon.

Lyhyesti: Täyteläinen ja makeahko, mutta tasapainoisesti katkeroitu perustason imperial stout, jonka huippukohta on viipyilevä, mukavan moniulotteiseksi aukeava jälkimaku.

Arvio: Hyvä – maistuvaa peruskamaa. Vaikka olen stoutien ja portereiden suuri fani, ei tämä olut saanut suuria riemunkiljahduksia aikaan; korkeintaan tasaista, hyväksyvää nyökyttelyä. Kategoriassaan onnistunut, mutta ei yllätyksiä tarjoileva tekele.

Hinnan (6,40e) ja laadun suhde: Heikko – olut ei vastaa hinnan luomia odotuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti