Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


11.10.15

Terrapin Moo-Hoo Chocolate Milk Stout

Terrapin Moo-Hoo Chocolate Milk Stout
  • Valmistaja: Terrapin Beer Co.
  • Tyyppi: Olut, Porter / Milk Stout
  • Maa: Yhdysvallat
  • Alue: Georgia, Athens
  • Maltaat: 2-Row Pale-, Crystal 85-, DH Carafa III-, kaurahiutale, paahdettu ohra-, suklaa-
  • Humala: Nugget, Willamette
  • Koko: 0,355
  • Hinta ostohetkellä: 24,90 SEK (~2,64e; Heinäkuu 2015, Systembolaget)
  • Hinta nyt: 24,90 SEK (Lokakuu 2015, Systembolaget)


Terrapin (vesikilpikonna) ei ole täkäläisittäin tunnettu niinkään omista oluistaan kuin norjalaisen Nøgne Øn kanssa yhteystyönä tehdystä Imperial Rye Porterista, josta tässä blogissakin on arvioitu jo vuosikerrat 2012 ja 2014.

Panimo on saanut nimensa Grateful Deadin albumista Terrapin Station ja sen ovat perustaneet Atlanta Brewing Companylla toisiinsa tutustuneet John Cochran ja Spike Buckowski, jotka olivat myös innokkaita kotioluen panijoita. He kuluttivat aluksi kolme vuotta yrittäen turhaan saada rahoittajia panimonsa pystyttämiseksi, kunnes lopulta vuonna 2002 voittivat Rye Pale Alellaan erään Athensissa järjestetyn olutkilpailun – Terrapinin panimo ol syntynyt. Vuonna 2006 panimo lopulta sai riittävästi rahoitusta kunnon panimotiloja varten ja jo vuonna 2008 panimo siirtyi suurempiin tiloihin kapasiteetin tarpeen kasvaessa.

Moo-Hoo on Terrapinin kehittelemä milk stout, eli maitosokerilla makeutettu stout – koska hiiva ei voi käyttää maitosokeria alkoholiksi, jää se olueen antamaan makeutta ja täyteläisyyttä. Tämä ei ole kuitenkaan perinteinen milk stout, vaan se kulkee nimellä chocolate milk stout; panimo on siis käyttänyt reilusti suklaamallasta, minkä lisäksi olut on maustettu kaakaonibseillä ja kaakaopavun kuorilla.

Väriltään olut on lähes mustan punaruskea ja käytännössä läpinäkymätön. Tiivis, paksuhko, kestävä ja rantahiekanruskea vaahtohattu muodostuu lasiin oluenkaadon yhteydessä ja jättää pitkät pitsit lasin reunoille.

Lasissa oluella on kohtalaisen makeahko, maitosuklainen, aromaattisen cappuccinoinen ja kahvisuklainen – mutta myös hieman hillitymmänpuoleinen – tuoksu, jossa tuntuu taustalla myös kevyesti maltaista paahteisuutta ja hentoa mämmisyyttä. Makean kahviset ja suklaiset piirteet kuitenkin dominoivat selkeästi yleisilmettä.

Suutuntumaltaan melko täyteläisen oluen makupuoli on kuivakan maitosuklainen ja tuoksua sekä kuivempi että tuntuvammin kärtsäisempi – milk stoutiksi olut on suorastaan yllättävän kuiva. Yleisilmeessä tuntuu paahteisuutta ja kärtsää, tummaa suklaata ja makeampaa maitosuklaata, paahdettua maltaisuutta, melko maltillista katkeroa ja aavistus raakakaakaota. Hiilihappo-osasto on keskikokoista ja stout-standardeihin nähden hieman rapsakanpuoleistakin. 6% alkoholia tuntuu antavan oluelle juuri sopivasti runkoa menemättä liian heviksi.

Pitkä ja hieman makea jälkimaku on runsaan maitosuklainen ja maitokahvinen, kuivakan kaakaoinen, kevyen kärtsäinen, hillityn kermainen ja ujosti imelän piimälimppuinen ja hyvin maltillisen katkeroinen.

Moo-Hoo on mainio pikku suklaastout, joka ei turhia sorru överimakeuteen, mikä voi tyylilajin äärimmäisissä esimerkeissä kostautua suorastaan tasapainottomana imelyytenä – kyllä stoutit saavat hyvinkin makeita olla, mutta vain, jos runko pystyy kantamaan sen. Tässä oluessa kaakaopuoli, laktoosi, runko ja katkerot tuntuvat kaikki olevan hyvin sopusuhtaisia keskenään, eli balanssi on hyvin kunnossa ja juotavuus korkealla. Oikein maukas tuttavuus, jota ei olla naapurimonopolissa pilattu hinnalla!

Lyhyesti: Maukas, tasapainoinen, runsaasti kahvia ja raakakaaota tarjoileva, hieman kuivemman pään jenkki-milk stout.

Arvio: Hyvä – ei Moo-Hoo mikään suuria tunteita herättävä superstout ole, vaan mukavan simppeli, maukas ja hyvin tehty, rehellisen arkinen suklaa-maito-stout.

Hinnan (~2,64e) ja laadun suhde: Hyvä – olut on hintaisekseen kelpo ostos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti