Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


11.11.15

Selvadolce Rosso Se... 12

Selvadolce Rosso Se... 12
  • Valmistaja: Tenuta Selvadolce
  • Tyyppi: Punaviini, Vino Rosso
  • Maa: Italia
  • Alue: Liguria
  • Rypäleet: Tibouren (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: ~20,00e (Lokakuu 2015)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Lisää raporttia kuukauden parin takaisista kellarintyhjennystapahtumasta! Meikäläisen kahden Aostan viinin (Petite Arvine ja Fumin) jälkeen eteemme kiikutettiin sokkopullo punaista. Lyhyen arvailun jälkeen vihjeeksi paljastettiin, että tämä kyseinen viini tulee lähinnä valkoviineistä tunnetulta alueelta. Tämä vihje ei auttanut yhtään, sillä vaikka jossain vaiheessa saimme paljastettua viinin kotimaan Italiaksi, olimme edelleen täysin hukassa – oli mahdotonta arvioida, oliko viini Pohjois-, Keski- vai Etelä-Italiasta – ellei peräti joltain maan saarista? Lopulta viini paljastui Ligurian rannikon Rosseseksi – ei ihme, ettei viiniä oikein pystynyt arvaamaan, sillä Ranskan rajan itäpuolelle levittäytyvä Ligurian rannikko on tunnettu käytännössä ainoastaan valkoisista viineistä eikä alueen punaisista viineistä kuulla juuri koskaan mitään. Lisää sekavuutta aiheuttaa se, että Liguriassa tunnetaan seitsemän erilaista Rossese-lajiketta (2 punaista, 5 pinkkiä tai valkoista), joista useimmat eivät ole sukua edes keskenään! Tämänkertainen viini on tehty Rossese di Dolceacqua -lajikkeesta, joka tunnetaan paremmin yhtenä Provencen alueen punaisista lajikkeista, joista tehdään persoonallisia, savuisia ja maamaisia aromeja tuottavia roséeviinejä.

Viinin tuottanut Selvadolcen viinitalo sijaitsee Ligurian rannikolla, vain muutaman kilometrin päässä Ranskan rajasta. Ymmärtääkseni talo on alunperin toiminut kukkienviljelijänä mutta vuonna 2004 laajentanut toimintaansa biodynaamiseen maanviljelykseen, mukaanlukien viininviljelyyn. Talo pyrkii tekemään mahdollisimman autenttisia, natural-henkisiä viinejä puuttumatta käytännössä lainkaan viininvalmistusprosessiin. Viini viljelee 7 hehtaarin viljelyksiään täysin biodynaamisesti, ilman torjunta-aineita ja viinitaloa pyritään pyörittämään mahdollisimman pitkälti talon omin, uusiutuvin energianlähtein.

Tämä viini on siis valmistettu Rossese di Dolceacqua- eli Tibouren-lajikkeesta. Käyminen on tapahtunut rypäleiden omin villihiivoin ja viini on käynyt ja kypsynyt 18 kk ajan sakkojen päällä 2,500 litran tammiastioissa. Viiniä ei ole suodatettu tai kirkastettu ennen pullotusta. Vuosituotanto on 1,822 pulloa.

Viinin väri on läpinäkyvän punainen, joskin viinin sävy taittuu hennosti ruskeaan.

Erikoisesta, melko volatiilisesta tuoksusta löytyy luumuisuutta, hillittyä savuisuutta, kevyttä maamaisuutta ja makeampaa mausteisuutta, hentoa mustamarjahilloisuutta ja aavistus persoonallista marjapuuroisuutta.

Maultaan viini on selkeästi kypsä ja makumaailmaa hallitsevat makean mansikan ja mehevän luumun piirteet, mutta silti kokonaisuus on ryhdikkään hapokas ja tyyliltään viileä. Taustalla häilyy hieman kuivan hiekkaista maata, hentoa kuivakkaa suklaata ja aavistus savua. Suutuntuma on kepeä ja jopa hieman napakka, joskin tanniinisuus on viinissä hyvin kepeää ja kilttiä.

Suuhun jää kuivahko jälkimaku, josta voi erottaa makeahkoa tummaa hedelmää, kevyttä tummaa marjaa, hentoa pippurisuutta ja aavistuksen verran makeaa, paahdettua mausteisuutta. Viinistä jää freesi, vivahteikas, pitkäkestoinen ja vettä kielelle nostava jälkivaikutelma.

Yleisilmeeltään Rosso Se... on todella luonteikas ja persoonallinen viini, jonka napakka hapokkuus ja kepeä yleisolemus pitää varsin helpostijuotavana samalla kun viinin villi, volatiilisuutta ja kevyttä rustiikkista vallattomuutta yhdistelevä ilmaisu pitää kokonaisuuden ensimmäisestä hörpystä viimeiseen loppuliukuun asti varsin mielenkiintoisena.

On melko mahdotonta sanoa mihin suuntaan viini tulee kehittymään tästä tulevaisuudessa, sillä sen kepeä body ja maltilliset tanniinit eivät suuria kuvia maalaile kypsytyskestävyydestä. On kuitenkin tosiasia, että myös Burgundin kepeät ja hyvin maltillisen tanniiniset Pinot Noirit kykenevät kypsymään hienosti vuosikymmeniä, joten en ihmettelisi lainkaan, vaikka tämä viini vain paranisi seuraavan vuosikymmenen ajan. Voin kuitenkin suositella nykäisemään pullosta korkin auki ihan näin nuorena, sillä viinistä kyllä löytyy varsin kivasti karaktääriä, eikä rakenne missään nimessä edellytä lisäkypsytystä. Tässä on varsin kiva, persoonallinen ja hyvin helpostijuotava punaviini melko harvinaisesta, yleensä rosé-sekoiteviineissä tavatusta Tibourenista.

Lyhyesti: Persoonallinen ja luonteikas Ligurian rannikon natural-punaviini, jossa yhdistyy mainiolla tavalla villi volatiilisuus ja freesi, eloisa juotavuus.

Arvio: Erittäin hyvä – näin persoonallinen ja villi viini ei ehkä anna sitä rehellisintä kuvaa Tibourenista, mutta se on ainakin selvää, että osaavissa käsissä rypäleestä pystyy saamaan kepeitä, raikkaita, maukkaita ja luonteikkaita punaviinejä.

Hinnan (~20e) ja laadun suhde: OK – viini on hintansa arvoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti