Tervetuloa Viinihullun päiväkirjaan!

Blogissani pyrin kirjoittamaan mahdollisimman seikkaperäisesti ja monipuolisesti arvioita maistamistani viineistä, joita yritän haeskella niin Alkon vakiovalikoiman edullisemmista klassikoista kuin tosiharrastajien arvostamista kulttiviineistä, sekä kaikkea siltä väliltä. Lisäksi pyrin kirjoittamaan vasta-alkavia viiniharrastelijoita mahdollisesti kiinnostavia tietoiskuja aina aiheesta innostuessani.

Maultani olen melko kaikkiruokainen viinien suhteen, mutta arvosteluistani paistanee läpi kuinka mieltymykseni nojaavat enemmän vanhan maailman hillitympiin, elegantimpiin ja monesti myös hieman hinnakkaampiin punaviineihin kuin uuden maailman massiivisiin ja kosiskeleviin hedelmäpommeihin. Otathan siis tämän huomioon jos itse satut olemaan helppojen ja edullisten chileläispunkkujen ystävä!

Kaikki viinien kuvat ©Alko, ellei toisin mainittu.

29.11.2021 mennessä blogissa on arvosteltu 1454 viiniä, 280 olutta, 13 siideriä, 4 marjaviiniä, 2 meadia, 2 sakea ja 3 kirjaa.


11.4.16

Zuccardi Alma 4 Bonarda 2006

Zuccardi Alma 4 Bonarda 2006
  • Valmistaja: Familia Zuccardi
  • Tyyppi: Kuohuviini
  • Maa: Argentiina
  • Alue: Mendoza, Santa Rosa
  • Rypäleet: Douce Noire (100%)
  • Koko: 0,75
  • Hinta arviointihetkellä: ~11,00e (Helmikuu 2015, wine-searcher.com)
  • Hinta nyt: – (ei Alkon valikoimissa)


Bonarda eli Douce Noire eli Charbono eli Corbeau on taas näitä kummallisia maailmanmatkaajia. Tämä Argentiinan toiseksi viljellyin punainen lajike saapui maahan alun perin italialaisten maahanmuuttajien mukana Barberan nimellä. Pian kuitenkin huomattiin, ettei lajikkeella ollut juurikaan tekemistä Barberan kanssa, veikattiin sen olevan Bonarda Piemontesea, minkä vuoksi lajikkeen nimi jäi.

Myöhemmät DNA-tutkimukset ovat kuitenkin paljastaneet, ettei Bonarda ole millään tavalla sukua lähinnä pohjoisessa Piemontessa viljellylle Bonarda Piemonteselle (tai millekään muulle Pohjois-Italiassa viljellylle lajikkeelle, jonka joku synonyymi on "Bonarda jotain"). Sen sijaan sen huomattiin olevan geneettisesti identtinen yhdysvaltalaisen Charbonon ja ranskalaisen Douce Noiren kanssa. Tämä lajike on siis alun perin Savoiesta kotoisin oleva Douce Noire (joka tunnetaan myös Corbeaun nimellä), joka on kotialueellaan lähes sukupuuttoon kuollut, mutta löytänyt uuden kodin sekä Kaliforniasta että Argentiinasta; todennäköisesti lajiketta on viljelty jossain vaiheessa myös Piemontessa, mistä se on kulkeutunut Argentiinaan. Bonarda eli Charbono eli Douce Noire on erittäin myöhään kypsyvä lajike, joka hyvin myöhäisestä sadonkorjuuajastaan huolimatta kykenee säilyttämään hyvin sekä hapokkuutensa että paksuista kuorista tulevat tanniininsa. Yhdysvalloissa Charbonosta valmistetaan usein hyvin rakenteikkaita ja tanniinisia punaviinejä, jotka vaativat joitain vuosia kellarointia ennen korkkaamista, kun taas Argentiinassa Bonardaa pidetään lähinnä simppeleitä, kepeitä ja edullisia punaviinejä tuottavana lajikkeena.

Sen sijaan argentiinalainen Zuccardi on päättänyt osoittaa, että Bonarda taipuu myös johonkin aivan muuhun – nimittäin kuohuviiniin! Alma 4 on neljän nuoren viinintekijän Zuccardille toteuttama laatukuohuviinien projekti, jossa he valmistavat erilaisista rypälelajikkeista tinkimättömiä ja korkealaatuisia kuohuviinejä; tällä hetkellä sarjaan kuuluu Bonardasta, tammitynnyrikypsytetystä Chardonnaysta, Pinot Noirista ja Viognierista tehdyt kuohuviinit. Bonarda on tätä viiniä varten viiniytetty aivan normaalisti punaviiniksi, mutta tämän jälkeen sen on annettu kypsyä pulloissa peräti 3 vuoden ajan sakkojen päällä ennen korkinvaihtoa – varsin kiitettävä kypsytysaika jopa perinteiselle kuohuviinille! Zuccardin omien tietojen mukaan Alma 4 Bonarda on Argentiinan ensimmäinen koskaan valmistettu punainen Bonarda-kuohuviini – kun katselee, kuinka harvoin vastaani on tullut kuohuvaa punaista Bonardaa, on tämä väite helppo uskoa.

Väriltään viini on tiivis, tumman kirsikanpunainen, reunoiltaan hennosti granaatinpunaiseen taittuva.

Viinillä on tummanpuhuva, mausteinen ja jopa hieman oudohko tuoksu, jossa tuntuu tummaa metsämarjaisuutta, kevyttä luumuisuutta ja hentoa nahkaisuutta.

Suussa viini on kuivakka, runsas ja – kuten kuohuviiniltä voi odottaa – melko runsaasti kuohuva. Makumaailmaa hallitsee kirsikka, tumma marjaisuus ja kevyesti puolukkaan taittuva happamampi metsämarjaisuus. Näiden marjaisten piirteiden rinnalta erottuu myös särmikästä mausteisuutta ja hentoa lihaisuutta. Mousse on runsas ja melko kestävä, kun taas viinin tanniinit ovat yllättävänkin runsaita ja innokkaasti tarraavia; nämä antavat yhteistyössä viinille melko robustin oloisen yleisvaikutelman.

Viinin tummanpuhuva jälkimaku on melko voimakkaan mausteinen, tumman kirsikkainen, tuoreen puolukkainen, kevyen metsäinen ja hillityn nahkainen. Suuhun jää tuntuvan tanniininen, karhea ja bitterinen jälkivaikutelma.

Jumalauta, nyt kyllä liikutaan omituisella maaperällä. Kokemukseni ovat tästä viinityylistä melko rajalliset – kattaen siis pari australialaista Sparkling Shiraz -viiniä ja joitain laadukkaampia Lambruscoja – mutta tämä viini hyppäsi boksin ulkopuolelle kolmiloikkaajan ottein! Tämä ei siis ole mikään kepeä, helppo ja hauska pikku kupliva punainen (kuten nuo edellämainittujen tyylien edustajat yleensä ovat), vaan suorastaan poikkeuksellisen tiukka ja vakava viini – jo argentiinalaiseksi Bonardaksi! Lisäksi tämä ei ole mikään kevyesti pirskahteleva viini, vaan ihan oikeasti kunnon pitkään kypsytetty kuohuviini!

Viini on siis rehellisesti hyvin poikkeuksellinen esitys, millä tahansa mittarilla. Siinä on tuhdin, tanniinisen punaviinin rakenne, mutta se silti käyttäytyy kuin kuohuviini. Allekirjoittaneen on mahdotonta sanoa, miten se kehittyy kellarissa, koska tällaisia viinejä ei ole vastaani aiemmin tullut, mutta koska viini oli nauttimishetkellä jo 9 vuoden ikäinen, tuntuu se selvästi ainakin kestävän ihan hyvin kellarointia. En ole varma tykkäsinkö viinistä oikeasti, mutta sen kaikin puolin poikkeuksellinen meininki pääsi yllättämään meikäläisen täysin puun takaa, mikä on omiaan keräämään viinille höpöpisteitä. Olisi kyllä varmasti varsin mielenkiintoinen elämys päästä maistamaan tätä rehellisen tartarpihvin kyljessä.

Wine-searcher antoi viinille hintaa reilun kympin per pullo, mutta vahva veikkaukseni on, että Suomessa viinillä kyllä on varmasti enemmän hintaa.

Lyhyesti: Argentiinalainen viini, joka hämmentävällä tavalla tuo yhteen useita vuosia kypsytetyn laatukuohuviinin ja täyteläisen, tiukan tanniinisen punaviinin.

Arvio: Tyylikäs – ilman laajempaa kokemuspohjaa on hyvin vaikea analysoida, onko tämä viini oikeasti laadukas tyylilajissaan. Itse kallistuisin (varovaisesti ja hieman hämmennyksissä) sen puoleen, että viini on kyllä varsin hyvä esitys tyylilajissaan, joskaan näin kuivana, tanniinisena ja ennen kaikkea punaisena se ei ole mitenkään maailman helpostilähestyttävin kuohuviini. On kuitenkin mukavaa, että myös suuret viinitalot uskaltavat ja viitsivät tehdä kokeiluja laatikon ulkopuolella!

Hinnan (~11,00e) ja laadun suhde: Erinomainen – viini on hintaluokkansa parhaimmistoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti